Uusia alkavia projekteja

Saamme ylpeänä esittää, että ensi vuonna toteutamme Morogorossa yhteensä kolmea projektia Ulkoministeriön tuella.

Viime vuonna alkanut vankilapsykiatrinen projekti jatkuu vielä vuonna 2013; projekti on alkanut hyvin ja on saanut paljon hyvää palautetta. Vankien olosuhteita halutaan parantaa kouluttamalla henkilökuntaa kohtaamaan vankien mielenterveyden häiriöitä haasteellisissa oloissa. Projektissa mukana olevat tansanialaiset kokevat olevansa mukana todellisessa muutoksenteossa vankien olosuhteisiin. Projektissa on mukana kaikkiaan 15 vankilaa.

Uusi alkava kaksivuotinen projekti on Saba Saban terveysaseman vähittäinen muuttaminen sairaalaksi. Tuo sairaalaksi muuttaminen ei toteudu varsinaisesti vielä tässä projektissa, mutta luo sille pohjaa.

Kolmas alkava kolmivuotinen projekti on Åbo Akademin Kompetensutveckling inom utbildning. Ideana on hyödyntää Suomessa ÅA:ssa koulutettujen tansanialaisten tohtoreiden asiantuntemusta kasvatus- ja koulutusalan henkilöstön kompetenssin lisäämiseksi. Tämä toteutetaan seminaarien ja workshopien avulla, joissa tohtorit toimivat opettajina ja ohjaajina. Seminaarien osallistujat (noin 40/seminaari) suunnittelevat ja toteuttavat sitten omassa työympäristössä kehittämisprojektin, jota arvioidaan projektiperiodin lopussa (kolme vuotta). Haetaan "best practices", jotka sitten voisivat levittäytyä muihin kuntiin ja muille seuduille.

Åbo Akademi Tansaniassa - 16 vuotta kasvatustieteellistä koulutusta

Ulla Lahtinen

Åbo Akademin kasvatustieteellinen tiedekunta, Vaasa

Vaasan kehitysmaayhdistys

Maaliskuussa 2012

Åbo Akademi Tansaniassa,

kuusitoista vuotta kasvatustieteellistä koulutusta

Taustaa

Kuusitoista vuotta sitten Terese Ahlström ja Sven-Erik Hansén Åbo Akademista lähtivät Tansaniaan. He lähtivät vuonna 1995 ottamaan selvää, olisiko Morogorossa kiinnostusta ja konkreettisia mahdollisuuksia koulutusyhteistyöhön kasvatustieteen alalla. Morogorosta Tansaniassa oli hiljattain tullut Vaasan ystävyyskaupunki ja tiettyjä yhteyksiä kaupunkien välillä oli jo ollut. Yliopistomaailmassa kansainvälistyminen oli ajankohtaista ja toivottua. Monet yliopistot solmivat suhteita ja koulutussopimuksia suurten ja kuuluisien yliopistojen kanssa Euroopassa ja Amerikan Yhdysvalloissa. Vaasan edustajat päättivät kuitenkin suunnata katseensa kehitysmaahan täyttääkseen  yhden yliopiston keskeisistä tehtävistä, ’välittää tutkimukseen perustuvaa korkeinta opetusta ja kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaataan ja ihmisyyttä’. Koulutus kehitysmaassa on mitä suurimmassa määrin ’työskentelyä ihmisyyden hyväksi’.

Monipäiväisissä keskusteluissa Morogoron kaupungin hallinnollisen osaston kanssa Terese Ahlström ja Sven-Erik Hansén onnistuivat löytämään kiinnostavan ja uskottavan koulutus-kumppanin.

Yksi todetuista koulutusalan  ongelmista oli, että mahdollisuudet korkeampaan koulutukseen olivat erittäin rajalliset. Useimmilta opettajainkouluttajilta ja korkeammilta hallintovirkamiehiltä itseltään puuttuivat akateeminen koulutus. Tarve akateemisen koulutuksen saaneista pedagogesta oli suuri. Morogorossa toivottiin kandidaatti- ja maisteritason koulutusta.

Etäprojekti

Toiveiden ja tarpeiden mukaisesti Vaasan kehitysmaaseura ja Vaasan Åbo Akademin kasvatustieteellinen tiedekunta toteuttivat vuosina 1995-2005 koulutusprojektin nimeltä Opettajien koulutusohjelma Tansaniassa (Teacher Education Project in Tanzania). Tärkein yhteistyökumppani oli Morogoro Teachers’ College, jossa suurin osa opetuksesta tapahtui. Collegen rehtori Oliver Mahiki suhtautui heti alusta koulutusyhteistyöhön ideaan positiivisesti. Hän oli myös vahva ja vakaa voima yhteistyön rakentamisessa. Hänen roolinsa oli ratkaiseva projektin jatkossa.

Myös Dar es Salaamin yliopisto osallistui yhteistyöhön. Sieltä saimme palkattua joitakin luennoitsijoita. Projektimme sai rahoitusta ulkoministeriöltä. Åbo Akademi ja myös eräät korkea-koulussäätiöt tukivat projektia eri vaiheissa. Kokonaisuuteen katsoen projektimme oli pienen budjetin projekti.

Tansanialaisten osuus projektin tukemisessa oli se, että saimme käyttää Collegen tiloja ilmaiseksi ja että opiskelijat vapautettiin lähiopetuksen ajaksi normaaleista työtehtävistään.

Kaikki opiskelijat asuivat ja työskentelivät Tansaniassa.  Me vaasalaiset matkustimme Tansaniaan pari kolme kertaa vuodessa ja opetimme lähiopetusjakson aikana noin kaksi viikkoa.

Projektin ensimmäisinä vuosina ei ollut käytettävissä tietokoneita eikä nettiyhteyksiä. Harjoitustyöt ja tentit lähetettiin postitse. Viimeisinä vuosina yhteydenpito tapahtui sähköpostin välityksellä.

Kasvatustieteen kandidaatteja ja maistereita

TEPT-projektin pitkäaikaisena kehitystavoitteena oli kasvatusalan koulutustason parantuminen opettajankoulutuksen ja jatkokoulutuksen keinoin.Tavoitteena oli myös mahdollistaa korkeampi koulutus useammille, erityisesti naisille. Vuosina 1995 – 2005 koulutettiin kaksi ryhmää kasvatustieteen kandidaateiksi ja kaksi ryhmää maistereiksi. Opiskelijat olivat pedagogisen sektorin opettajainkouluttajia tai hallinnossa toimivia. He suorittivat valinta- ja kielikokeen (englanti). Tutkintojen pääaine oli kasvatustiede. Maisteriopinnoissaan opiskelijoilla oli mahdollisuus  erikoistua johtotehtäviin/hallintoon tai erityisopetukseen. Vuosien 1995 – 2000 välisenä aikana noin 40:stä opiskelijasta 33 suoritti kandidaatintutkinnon ja vuosien 2000 - 2005 välisenä aikana 45:sta opiskelijasta maisterintutkinnon suoritti 41. Jotkut opiskelijat ovat suorittaneet tutkinnon myöhemmin. Kaikkiaan 85 opiskelijaa on suorittanut akateemisen tutkinnon.

Arviointi

Vuonna 2002 koko projektin toiminta arvioitiin.  Yleisarviona voidaan sanoa, että arvio oli hyvin positiivinen. Saimme myös arvokkaita ehdotuksia kehitystyön jatkolle. Arvioitsijoiden suositusten ja Tansanian koulutusalaa edustavan yhteistyökumppanin ilmaiseman tarpeen perusteella järjestettiin maisterikoulutus suunnitellun kandidaattikoulutuksen sijaan vuosina 2003 – 2005. Tekemämme seurannan perusteella tiedämme, että käytännöllisesti katsoen kaikki opiskelijamme ovat edenneet urallaan ja saaneet korkeampia ja merkityksellisempiä virkoja Tansanian koulutussektorilla. Useat ovat töissä ministeriöissä ja yhdestä on tullut ministeri. Morogorolaisten yhteistyökumppaniemme mukaan projektin pedagoginen kehitystyö on heijastunut koko maan opettajainkoulutukseen.

TEPT-projekti loppui toiseen maisterinkoulutusohjelmaan (2003-2005), mutta konseptimme ja sitoutuneisuutemme johti erityispedagogiseen yhteistyöhön Tansanian avoimen yliopiston kanssa. Osallistuimme yhteistyökumppanina ensimmäiseen kandidaattikoulutuksen toteuttamiseen, jossa pääaineena oli erityispedagogiikka. Projekti oli nimeltään Erityispedagogiikka korkeammassa koulutuksessa. Meillä oli vastuu erityispedagogisesta sisällöstä ja tutkinnosta. Yli 20 opiskelijaa suoritti tutkinnon.

Tutkijakoulutusta, kasvatustieteen ja erityisopetuksen tohtoreita

Opetusministeriö myönsi varoja Åbo Akademille tutkijakoulutukseen kolmannessa maailmassa vuosiksi 2007-2009. Satunnaisten ylimääräisten varojen avulla olemme onnistuneet jatkamaan projektia pari vuotta. Yhteensä yksitoista opiskelijaa otettiin koulutukseen, kuusi heistä on väitellyt tohtoriksi ja viiden odotetaan väittelevän tänä tai tulevana vuonna. Stipendien turvin he ovat voineet opiskella intensiivisesti Vaasassa muutamia kuukausia vuodessa. Väitöskirjat ovat käsitelleet tärkeitä pedagogisia teemoja: opetusohjelmakysymyksiä, opettajainkoulutusta, ympäristö-pedagogiikkaa, luku- ja kirjoitusvaikeuksia sekä lukutaidon edistämistä.

Vaikutelmia ja suunnitelmia

Kuluneet 16 vuotta ovat olleet mielenkiintoisia ja monin tavoin antoisia. Useat opettajat Åbo Akademissa ovat olleet pitkän aikaa aktiivisia projektissa, mm. Sven-Erik Hansén, Ulla Lahtinen, Kristina Ström ja Tom Wikman. Terese Ahlström on ollut projektin koordinaattorina koko ajan. Olemme oppineet paljon Tansanian koulutuksesta, elämästä ja kulttuurista. Opiskelijamme ovat opiskellessaan Vaasassa tutustuneet monenlaisiin aktiviteetteihin, mm. pilkkimiseen, hiihtämiseen, sienestämiseen ja raveihin. Kuitenkin suurimman osan ajastaan he ovat ahkeroineet väitöstyönsä valmistelussa, usein jopa yöunen kustannuksella.

Kehitysmaaseurassa suunnittelemme nyt uutta projektia vuosiksi 2013-2015. Projektin työnimi on Kompetensutveckling inom utbildingen (Competence Development in Education). Projektin perusideana on seminaarien ja työpajojen avulla edistää pätevyyttä erityispedagogiikan ja pedagogiikan aloilla. Projektilla on sidoksia tohtorinkoulutukseemme. Projektisuunnitelma on toistaiseksi alustava ja rahoitus avoin. Kiinnostus jatkaa toimintaa Tansaniassa on kuitenkin vahva.

Projekti jatkuu, jos varoja myönnetään ja jos tansanialaiset yhteistyökumppanit voivat tarjota tarvitsemamme tuen. Suomentanut Elina Puhto

Maailman päivä -tapahtuma Miratalossa 6.10.

Maailman päivä -tapahtumaa vietetään jälleen Miratalossa (Kirkkopuistikko 34) 6.10. klo 10-14. Samalla juhlistetaan Miratalon 10. juhlavuotta. Mukana jälleen moniväristä ja mukaansatempaavaa ohjelmaa sekä paikallisten järjestöjen aktiiveja. Myös Vaasan kehitysmaaseura on mukana tapahtumassa. Tervetuloa! Vapaa pääsy. 

Mahdollisuuksien tori 12.5.

Mahdollisuuksien tori pidetään jälleen lauantaina 12.5. klo 10-15 Vaasan torilla. Luvassa on jälleen monipuolista monikulttuurista ohjelmaa kaikenikäisille. Kannattaa tulla tutustumaan! Tapahtuman organisaattorina toimii tänä vuonna Miratalo.

Bistånd eller business? Föreläsning i Arbis 22.3. kl 18

Läkare Harri Kivelä och amanuens Meta Sahlström.
U-landsföreningen i Vasa har lång erfarenhet av olika biståndsprojekt i Afrika, främst i Morogoro i Tanzania. Hur kan man vara säker på att hjälpen når fram? Vad är det som mest behövs för hållbar utveckling och inom vilka områden är behovet störst? Presentation av och diskussion kring U-landsföreningens projekt.

Tansania-aiheinen yleisöluento Vasa Arbiksella 22.3. klo 18-20

Ajankohtaista tietoa projekteistamme nyt ja aiemmin kerrotaan Vasa Arbiksen yleisöluennolla ruotsin kielellä kuvin ja sanoin. Mukana luennolla ovat perinneprojektivastaava Meta Sahlström sekä vankilapsykiatriaprojektista vastaava Harri Kivelä. Tule mukaan!

Afrikainspirerad SONDO-mässa 19.2. kl 13 i Vasa trefaldighetskyrkan

Kollekt till kyrkbygget i Mazimbu Tanzania. Efter mässan det finns afrikansk lunch, traditionell maträtt med ugali (majsgröt), ris och höna, i Kryptan. Pris 7€/vuxen, 3,50 €/barn, under 4 år gratis.

SONDO-messu Mazimbun hyväksi 19.2. Vaasan kaupunginkirkossa klo 13

Vaasan ruotsinkielinen seurakunta järjestää su 19.2. klo 13 kaupunginkirkossa afrikkalaisvaikutteisen SONDO-messun Tansanian ystävyysseurakuntansa Mazimbun työn hyväksi. Messun jälkeen Kryptassa on tarjolla perinteinen afrikkalainen lounas, jossa ugalia (maissipuuroa), riisiä ja kanaa. Hinta aikuiset 7 €, lapset 3,50 € (4-12-vuotiaat), alle 4-vuotiaille ilmaiseksi.